torstai 23. helmikuuta 2017

KULTAINEN KOTITOIMISTO



Olenko minä kertonut teille tarinaa työtuolistani? Osa ystävistäni on varmasti kuullut sen ihan kasvotusten minulta, mutta nyt sen tarina täytyy jakaa täälläkin.

 

Veikkaisin, että olin asunut edellisessä asunnossani jo vuoden, kun bongasin nettikirpputorilta pienen pienen työpöydän, joka vaati hieman kunnostusta. Oli talvi ja maalasin pöydänkannen valkoiseksi olohuoneessani. Työtuolin virkaa toimitti silloin suuri nojatuoli. Työpöydällä ei sinänsä ollut muuta virkaa, kuin tietokonepöytänä toimiminen. Tuli kesä ja kävimme äitini kanssa töiden jälkeen helluntaiseurakunnan kirpputorilla, jossa oli myös huonekalu kellari. En ollut vielä koskaan käyty siellä kellarissa. Äitini etsi syöttötuolia lapsenlapselle ja päätimme kurkistaa kellariin. Siellä oli monen moista huonekalua tiiviisti vieri vieressä ja jossakin nurkassa kökötti etsimämme syöttötuoli. Katseeni harhaili silti vielä löytömme jälkeen kellarissa ja huomasinkin upean vanhan pyörivän työtuolin. Se oli hieman hutera ja kulunut jaloista, mutta muuten ihan täydellisen oranssin puun sävyinen. Tiesin sen heti sopivan yhteen mummon vanhan lipaston kanssa. Hintaa tuolilla taisi olla vain 5€! Niin olihan siis kesä ja olimme lähteneet pyörillä liikenteeseen. Ei kuin tuoli pyörän tarakalle ja taluttamalla kotiin. Onneksi matka ei ollut pitkä. Niin minusta oli tullut tietämättäni kotimaisen tuolin omistaja.

Viime lokakuussa huomasin sattumalta Finlaysonin instagramista tutun näköisen tuolin. Linkitin kuvan heti ystävälleni Sannille, jolta kysyin onkohan minun tuoli kotimainen? Olin jo ehtinyt nukahtaa, kun aamulla avasin keskustelumme ja Sannilta oli tullut uusi viesti. Hän oli googlettanut tuolia ja törmännyt samanlaiseen Helsinkiläisen vintage myymälän Roomagen nettisivuilla. Siinä se komeili, minun tuoli. Enää sitä kuvaa ei ole heidän sivuillaan, harmi.

Tuoleissa on lähes aina jonkinlainen leima tai muu pohjassa ja niin oli minunkin tuolissa. Se oli vain hyvin hyvin haalea, lähes vesileimaa muistuttava painettu logo. Siinä oli teksti Schauman, Made in Finland ja Jyväskylä. Jälleen pääsin googlettamaan ja näin siellä kerrottiin: Oy Wilh. Schauman Ab oli vuosina 19111988 toiminut suomalainen metsäteollisuusyhtiö, jolla oli tuotantolaitoksia muun muassa JyväskylässäJoensuussaSavonlinnassaPietarsaaressa ja RistiinassaYhtiö perustettiin 1911 Wilhelm Schaumanin kuoleman jälkeen jatkamaan hänen omistamisensa yritysten toimintaa. Näihin kuului sahoja, Jyväskylän vaneritehdas sekä sokeri- ja sikuritehtaat Pietarsaaressa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilh._Schauman




Tuoli on nyt talviasussaan ja työhuoneessa on pari uutta juttua sen kaverina. Olen vihdoin ja viimein saanut työpisteestä viihtyisän ja inspiroivan. Uudet taulut seinällä sisältävät minua innoittavia tekstejä ja kuvia. Mustassa kehyksessä oleva kuva on ystävältäni saatu ja kaksi muuta on omaa käsialaani. Uutta maalipintaa saivat kynätelineet ja piirtonuket. Kultaiset koriste-esineet kiehtovat sisustuksessa tällä hetkellä ja kupari on saanut väistyä sen tieltä. Mikä metallinsävy vallitsee teidän kodeissa?


torstai 9. helmikuuta 2017

CORONNAA KEITTIÖSSÄ



Vuoden vaihduttua olen hankkinut uusia sisustustekstiilejä mm. makuuhuoneeseen sekä keittiöön. Mutta nyt pitääkin pyytää anteeksi äidiltäni, koska kuvissa eivät ole häneltä joululahjaksi saamani patalaput, anteeksi mamma! Vaan uudet pelkistetyn, tylsyyttä huokuvat, klassisen mustavalkoiset Finlaysonin outletista bongatut yksilöt. Ne äidiltä saamani ovat Vallilan malliston upeat kesäisen värikkäät, vesivärikukka kuvioiset yksilöt, jotka sopivat keittiööni sitten, kun ruoho taas vihertää. Olin myös etsinyt keittiööni Cilla'sin siivousaineille omaa säilytyspaikkaa, koska hanan vieressä ne olivat niin ahtaasti. Musta yksinkertainen tarjotin löytyi Puuilosta, se kauppa yllättää valikoimallaan minut melkein joka kerta. Tarjottimella on myös yksi uusi yksilö, musta ruukku. Pyöreä kukkaruukku on koristanut ennen eteistä, säilytin siinä avaimia. Kaipasin tiskirätille ja pesusienelle omaa piilopaikkaa ja ruukku sai siirtyä keittiöön. Nyt voin kätevästi siirtää kaikki tiskaustarvikkeet, kokkausten tieltä syrjään! Minkälaisia säilytysratkaisuja teillä on keittiöissänne?






p.s. mitä tykkäätte uudesta ulkonäöstä blogissani?


perjantai 3. helmikuuta 2017

RAVINTOLA INTRO



Olen ollut erittäin hidas testailemaan Kuopion eri ravintoloita. Pitkään olen halunnut käydä suositussa ravintolassa nimeltä Intro. Intro sijaitsee Kuopion kävelykadulla eli Kauppakadulla. Heidän tiloissaan on myös baari tai lounge tyylinen alue, itse ravintolan lisäksi. Sisustus on aivan upea ja tykkäsin siitä kovasti. Valoisa, mielenkiintoiset pintamateriaalit ja erittäin väljä tila. Hieman minua paleli syömisen yhteydessä, onhan rakennus vanha ja siinä on isot ikkunat. 





Itse ruoka oli aivan taivaallista ja harmitti kovasti, kun en ottanut samaa annosta kuin Late. Söin Chicken Iskenderin, johon kuului runsas salaatti sekä pita-leipä paloja, annoksen hinta oli 16€. Late otti Philly Cheese Steak Sandwichin, jossa oli ison leivän sisällä ylikypsää naudan kuvetta, olutkaramellisoitua sipulia, syrah-kastiketta ja cheddaria, annoksen hinta oli vain 17€. Melkein hävetti, kun olin jatkuvasti pyytämässä Latelta maistiaisia hänen annoksestaan, haha! Mutta ihan oikeasti, se liha päihitti oman kanani sata-nolla! 

Jos jotakin huonoa palautetta pitää antaa paikasta, se menee kyllä valitettavasti tarjoilijalle.. Tiedättekö sen tunteen, kun jo ennen kuin ehditte avata suunne ja katsotte tuntematonta ihmistä jolle teidän pitää jutella, nousevat selkäkarvat pystyyn ja ihmisen pelkkä olemus tuntuu teistä omituiselle? Mulle käy toisinaan näin. Ja nyt se kävi tämän tarjoilijan kohdalla. Laten mielestä hän oli oikein hyvä tarjoilija, mutta minulla tökki ja pahasti. Mutta ei anneta sen nyt häiritä.

p.s. käytiin oikeesti viime vuoden puolella syömässä, niiden kovien pakkasten aikaan, niin tuskin siellä nyt on niin kylmä :D